Liikunnasta iloa pimeään syksyyn

Kesä on vaihtunut syksyyn, päivät lyhenevät ja illat ovat pimeitä. Tällöin helposti valahtaa sohvan pohjalle joko lukemaan tai katsomaan televisiota. Syksy on monelle ihmiselle passiivisin vuoden aika. Tutkimukset ovat osoittaneet jo pitkään, että ihmisten liikunta- ja arkinen fyysinen aktiivisuus ovat terveyden ylläpidon näkökulmasta liian alhaisella tasolla Suomessa ja muissa läntisissä hyvinvointivaltioissa (Husu ym. 2010, Chen ym. 2013). Passiivinen elämäntapa ja siihen usein liittyvä runsas istuminen ovat merkittävin uhka lisääntyville elämäntapasairauksille ja jopa ennenaikaisille kuolemille (Matthews ym. 2012, Veerman ym. 2012, Ekelund ym. 2014). Liikkumattomuus on noussut Maailman Terveysjärjestön (WHO) mukaan ennenaikaisten kuolemien riskinä jo neljännelle sijalle. Se on riskitekijänä yleisempi kuin ylipaino ja tupakointi. Liikkumattomuus aiheuttaa ihmiskunnalle vuosittain kymmenien miljardien eurojen laskun terveydenhuoltokuluina sekä tuottavuuden laskuna (Ding yms. 2016). 

  

Säännöllinen liikunta sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa ennaltaehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, eräitä syöpiä ja ylipainoa. Liikunnalla on lisäksi positiivinen vaikutus ihmisten henkiseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja työkykyyn. (Blair ym. 1996, Erikssen 2001, Ekelund ym. 2014). Liikunnan lisääminen ja istumisen merkittävä vähentäminen olisivat suositeltavia toimenpiteitä terveysriskien vähentämiseksi. Ekelund ym. (2016) havaitsivat, että jo vähäinenkin lisäys liikunta-aktiivisuudessa vähentää terveysriskejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. He myös havaitsivat, että keskitehoinen 60–75 minuuttia kestävä päivittäinen liikunta näyttäisi eliminoivan lähes kokonaan runsaan (yli 8 tuntia) istumisen haittavaikutukset. Tosin runsas television katselu eliminoi liikunnan hyödyt, koska siihen liittyi usein tarpeetonta syömistä (Ekelund yms. 2016).

Liikunta on hyvä elintapasairauksia ennaltaehkäisevä hoitomuoto, jota pitäisi tutkimusten mukaan nauttia päivittäin ja lasten jopa useita tunteja. Kansallisesti suositellaan, että kestävyystyyppistä liikuntaa tulisi harrastaa 3–5 kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Kävely, sauvakävely, pyöräily ja juoksu ovat hyviä isoja lihasryhmiä kuormittavia liikuntamuotoja. Tämän lisäksi kehon lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa ja ikääntyvien jopa tätäkin useammin (UKK-instituutti, 2009). 

 

Tunnetusti liikunta on myös hyödyllistä mielenterveydelle. Syksyn pimeinä iltoina, liikunta tuo iloa ja virkistystä elämään. Siksi liikuntaa kannattaa harrastaa lähes päivittäin jossain muodossa. Hyötyliikunnan, esimerkiksi syksyisin haravoinnin, hyödyt ovat lähes yhtä hyviä kuin teholiikunnan. Pienillä askelilla ja teoilla voidaan saada aikaiseksi isoja muutoksia hyvinvoinnissa. Kuten edes mennyt presidenttimme Urho Kekkonen ainoinaan totesi, että ”Kaikki syyt, jotka estävät liikkumisen ovat tekosyitä”, pitäneen edelleen paikkansa.

Lähteet:

Chau JY, Grunseit AC, Chey T, Stamatakis E, BrownWJ, Matthews CE, Bauman AE, van der Ploeg HB. Daily Sitting Time and All-Cause Mortality: A Meta-Analysis. PLOS ONE; 2013; 8: 11: e80000.

Ding D, Lawson KD, Kolbe-Alexander TL, Finkelstein EA, Katzmarzyk PT, van Mechelen W, Pratt M. The economic burden of physical inactivity: a global analysis of major non-communicable diseases. Lancet. 2016; 27, S0140-6736.

Ekelund U, Steene-Johannessen J, Brown WJ3, Fagerland MW, Owen N, Powell KE, Bauman A, Lee IM; Does physical activity attenuate, or even eliminate, the detrimental association of sitting time with mortality? A harmonised meta-analysis of data from more than 1 million men and women. Lancet. 2016; 27. pii: S0140-6736(16)30370-1.

Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2011:15. Puolustusministeriö. Suomalainen asevelvollisuus. Painoyhtymä 2010. ISBN: 978–951-25-2135-7.

Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. ISBN 978-952-263-344. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015: 2.

Koster A, Caserotti P, Patel KV ym. Association of sedentary time with mortality inde-pendent of moderate to vigorous physical activity. PLoS One 2012; 7: e37696.

Liikuntapiirakka. Terveyden liikuntasuositukset. 2009. UKK-instituutti.

Matthews CE, George SE, Moore SC Bowles HR, Blair A, Park Y, Troiano RP, Hollenbeck A, Schatzkin A. Amount of time spent in sedentary behaviors and causespecific mortality in US adults. Am J Clin Nutr 2012; 95: 437–45.

Veerman JL, Healy GN, Cobiac LJ, Vos T, Winkler EA, Owen N, Dunstan DW. Television viewing time and reduced life expectancy: a life table analysis. Br J Sports Med 2012; 46: 927–30.

WHO Library Cataloguing-in-Publication Data Glo­bal status report on noncommunicable diseases 2010. World Health Organization 2010. ISBN 9789241564229.