Aktiivisuus kannattaa

Tutkimukset osoittavat, että ihmisten liikunta- ja arkiaktiivisuus ovat terveyden sekä hyvivoinnin ylläpidon kannalta alhaisella tasolla (mm. Husu ym. 2010, Chen ym. 2013, Ekelund ym. 2014). Liikkumattomuus on noussut jo neljännelle sijalla WHO:n ennenaikaisten kuolemien riskiluokituksessa. Liikkumattomuus on suurempi terveysriski kuin ylipaino (WHO, Ekelund ym. 2014).

Liikumattomuus yhdistetään usein runsaaseen istumiseen. Istuminen on taas yksittäinen liikunnan harrastamisesta riippumaton terveyden riskitekijä. Riski on sitä suurempi, mitä enemmän istutaan vuorokaudessa (Chen ym. 2013). Chenin ym. (2013) huomasivat, että istumisen kokonaisajan kasvaessa tunnilla, kokonaiskuolleisuuden riski lisääntyy 2 prosentilla. Istumisajan ja kuolleisuuden välillä ei lienee lineaarista yhteyttä, sillä yli 7 tuntia päivässä istuvilla lisätunti istumista nostaa kuolleisuuden riskiä 5 prosentilla. Runsas istuminen on tupakointiin ja ylipainoon rinnastettava terveyden riskistekijä (Vasankari 2014). Edellä mainitut tekijät ovat osittain vaikuttaneet siihen, että suomalaisten kunto on heikentynyt ja kehonpaino noussut viimeisten vuosikymmenien aikana (Santtila ym. 2006, Husu ym. 2010).

Kaikki toimenpiteet ihmisten liikkuttamiseksi ovat siten tervetulleita. Ystävät, vanhemmat, opettajat sekä esimiehet voivat omalla toiminnaallaan kannustaa läheisiään ja työtovereitaan aktiiviseen elämän tapaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pienet teot aktiivisuuden lisäämisessä on hyödyllisiä niin terveydelle kuin hyvinvoinnille. Ekelund ym. (2014) osoittivat tutkimuksessaan, että jo 20 minuutin päivittäinen kävely vähentää merkittävästi terveysriskejä. Aktiivisuuden edistäminen voi alkaa sillä, että hissin sijaan käytät rappusia. Puhelimeen voit puhua seisten. Lähikauppaan voit mennä auton sijaan kävellen. Kavereitakin voit tavata mieluummin ulkoilureitillä kuin kahvilassa. Edellä mainitut teot säästävät myös luontoa ja ne ovat ekologisia liikuntatapoja.

Muista, että pienistä puroista kasvaa isoja jokia!